Yhteystiedot

Ähtärin Finkelo Oy

finkelo.oy@luukku.com

Uutisia

21.3.2016
Lisätty kelokaappauksen valtion omia asiakirjoja.

Finkelo yrityksenä

Perustin Keloverstas Ky:n vuonna 1976. Liiketoiminnan alkuvaiheessa toimin edelleen veturimiehenä ja tein kelotöitä vapaa-aikanani. Muutin Ähtäriin vuonna 1979.

Vuonna 1970 keloliiketoiminta oli Suomessa yleisesti vasta alkutekijöissään ja pienimuotoista, joten olin alan uranuurtaja. Kelon hinta esimerkiksi oli alla tukkipuun hinnan. Tein kelopuusta aluksi lähinnä erilaisia kalusteita sisä- ja ulkokäyttöön. Myöhemmin tulivat kuvaan mukaan erilaiset kelomökit.

Vähitellen alkoivat kelotyöt olla minulle tärkeämpiä kuin veturimiehen ammatin hoitaminen ja rakkaus keloon niin suuri, että jäin virkavapaalle maaliskuussa 1984, jolloin minusta tuli täysipäiväinen keloyrittäjä. Yristystoimintani alkoi vähitellen laajentua. Teetin alihankintana erilaisia hirsikehiä, savusaunoja ja pikkumökkejä. Aloitin 1983 rakentaa kolmen perheen rivitaloa Kittilän Leville. Palkkasin yritykseeni pikku hiljaa työntekijöitä - mm. Henkilön, joka opiskeli rakennusmestariksi ja joka valmistuessaan halusi erikoistua hirsirakentamiseen .Hänen sukunsa oli tunnettuja hirsirakentaja pohjanmaalla. Osallistuin myös itse koko ajan rakentamiseen, tuotekehityksen ja tuotteiden ideoimiseen.

Toistaiseksi olin löytänyt tarvitsemani kelon kotimaasta. Mutta pian alkoi käydä yhä selvemmäksi, että kotimaisen kelon saanti väheni ja tulisi myös tulevaisuudessa vähenemään. On nimittäin niin, että Pohjois-Suomen kelo on vuosisatojen kuluessa paljolti käytetty polttopuuna ja rakentamiseen. Nykyään Suomen puolella keloa onkin jäljellä pääasiassa vain suojelualueilla.

Olin 1980 luvun puoliväliin tultaessa jo ostanut Neuvostoliitosta muun tukkipuun joukossa tullutta keloa, joka eroteltiin Suomessa muusta maahan tuodusta puutavarasta. Sain tarjouspyyntöjä erilaisista kelotuotteista myös muualta Euroopasta ja kysyntä lisääntyi myös Suomessa eikä raaka-ainetta Suomesta löytynyt, aloin selvittää mahdollisuutta tuoda keloa Neuvostolliitosta.

Kelon saamiseksi olin yhteydessä Norinter Oy:öön (=Rovaniemellä toiminut rajakauppayhtiö), mistä kerrottiin, ettei kelopuun tuotia oltu saatu avattua yrityksistä huolimatta. Tämän jälkeen otin yhteyttä puutuotteilla välitys- ja rajakauppaa tehneeseen Thomesto Oy:öön, jonka edustajan tapasin Helsingissä ja jolta sain kirjasen "TUONTI NEUVOSTOLIITOSTA - opas ostajalle 1985".

Seuraavaksi olin yhteydessä telexillä neuvostoliittolaiseen kauppahuoneeseen, V/O Eksportlesiin, kysellen kelopuuta. Samoihin aihkoihin olin yhteydessä telexillä myös rajakauppafirmaan V/K Leinfintorgiin, josta kyselin mahdollisuutta ostaa kelopuuta. Viimeinen suora yhteydenottoni Neuvostoliittoon tapahtui 26.5.1986.

Jatkoin kuitenkin edelleen toimintaani kelopuun maahantuonnin aikaansaamiseksi ja päädyin siihen johtopäätökseen, että toiminnan laajentaminen ja kelopuun maahantuonnin avaaminen Neuvostoliitosta Suomeen edellytti myös yritysrakenteeni kehittämistä. Ostin liiketoiminnan kehittämiseksi ja kelopuun maahantuonnin toteuttamiseksi Rothin Oy -nimisen yrityksen, joka omisti kiinteistön, joka kiinteistö käsitti muun muassa asunnon ja noin 800 m2:n teollisuushallin. Muutin kyseisen yrityksen toiminimen Ähtärin Finkelo Oy:ksi, mitä tarkoittavan muutosilmoituksen jätin kaupparekisteriin 18.6.1986. Toiminimen ja yhtiöjärjestyksen muutos merkittiin kaupparekisteriin 31.12.1986. Yhtiöstä on alusta alkaen ja yhä vielä käytetty lyhyttä kutsumanimeä "Finkelo".

Kelokaappaukseen liittyviä asiakirjoja

Kuortaneen kunta varasi tontin Kuortaneelta, jossa oli tarkoitus veistää kehiä ja samalla kouluttaa uusia veistäjiä.

Rauma-Repolalta ostetut hallit piti siirtää Kittilän kuntaan, jossa ne olisivat toimineet kelovarastoina ja veistötilana.

Ostositoumukseni 11.12.1986 mukaan sitouduin ostamaan keloa 35 000 m3 vuosittain , tai heidän toimituskykynsä mukaan. Neuvostoliitto tarjosi 20 000 m3, vale-Finnkelo ei ostanut kuin 9 000 m3 , näin Finkelon nimi tuhottiin neuvoliittolaisten kauppakumppanien silmissä. Sen takia ei tapaaminen neuvostoliittolaisten kanssa onnistunut.

Kuvia toteutetuista kohteista

Oikeudessa väitettiin, että Finkelo on paperifirma. 

 Rakensin mm. Helsinkiin, Leville, Hankoon, Jalasjärvelle, Ruotsiin Seeleniin.